Sosiaalialan työntekijät kohtaavat väkivaltaa jopa enemmän kuin poliisit

Moikka! Seuraava blogikirjoitus käsittelee työntekijöihin kohdistunutta väkivaltaa sosiaalialalla. Tutustuin aiheeseen monien artikkeleiden kautta ja yllätyin suuresti kuinka paljon sosiaalialan työntekijät kohtaavat työssään väkivaltaa. Koin tärkeäksi kirjoittaa tästä ja kysyä teidän näkökulmaa aiheesta. Sosionomin työnkuva on todella ihmisläheinen, jonka takia epäasialliselta kohtelulta ei voi välttyä.

Jopa joka kolmas kunta-alalla työntekijä on kokenut työssään väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. (Kansan uutiset 2018). Määrä on mielestäni häkellyttävän suuri, johon todella tarvittaisiin muutosta. Vähentyisikö luku, jos esimiehille annettaisiin riittävää koulutusta siihen, miten tilanteita voidaan ehkäistä ja miten tilanteissa voidaan toimia. 

''Sosiaalialan työntekijät kohtaavat väkivaltaa enemmän kuin poliisi tai vankiloissa työskentelevät'' (Kansan uutiset 2018).  Tämä lause sai minut pohtimaan toden teolla miten turvatonta sosiaalialan työ voi ollakaan. Jopa vankiloissa kohdataan väkivaltaa vähemmän. Mistä tämä voisi johtua? 
Työpaikalla tulee olla kirjalliset ohjeet siihen, miten uhka- ja väkivaltatilanteissa tulee toimia. 

Jäin kuitenkin pohtimaan onko ohjeet siltikään riittävät jokaisella työpaikalla.

Esimiehen tehtävänä on kuitenkin turvata työntekijöiden turvallisuus työpaikalla eikä työntekijöiden tule pelätä tai tuntea oloaan turvattomaksi omalla työpaikallaan. Oletko joskus joutunut pelkäämään omalla työpaikallasi? Selväähän on kuitenkin se, ettei uhkaavilta tilanteilta voida alalla koskaan välttyä, mutta tärkeää on oikeanlainen reagointi ja tilanteiden ennaltaehkäisy.

Itse olen tietoinen omalla työpaikallani missä uhka- ja väkivalta kansio sijaitsee, mutta koskaan kukaan ei ole perehdyttänyt tähän. Aikaisemmillakin työpaikoilla perehdytyksessä ei ole mainittu miten uhka- ja väkivaltatilanteissa toimitaan. Koen kuitenkin ottaa tämän asiakseni perehtyä kansioihin, myös oman turvallisuuteni kannalta. Ottakaa myös itse rohkeasti selvää, sillä tilanteen tullessa on tärkeää osata toimia oman ja muiden turvallisuuden takia.

Onko teidän työpaikoilla kansiot, joihin toimintaohjeet on kirjattu? Koetteko, että osaatte toimia tällaisen tilanteen kohdatessa? Onko esimies antanut riittävää ohjeistusta? 

Sosiaalialan työntekijät kohtaavat sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.

Asiakkailta tullut väkivalta on yleensä henkistä väkivaltaa, johon liittyy uhkailua, nimittelyä sekä väärien tietojen levittämistä. Fyysinen väkivalta taas on ollut mm. tavaroiden heittelemistä, lyömistä ja potkimista. (Kuntalehti 2018). Mielestäni henkistä väkivaltaa tapahtuu todella paljon sosiaalialan työssä. Omaiset ja asiakkaat saattavat pienelläkin kynnyksellä nimitellä ja haukkua työntekijöitä, myöskin työntekijöistä riippumattomista syistä mm. resurssit, työntekijä pula. Uskoisin, että tämä rasittaa työntekijää ja pienentää motivaatiota työtä kohtaan.

Nuoret kohtaavat väkivaltaa työssään enemmän kuin aikuiset

Artikkelin mukaan ikä vaikuttaa siihen, miten paljon väkivaltaa työssä kohdataan. Jäin miettimään syitä, sillä artikkelissa näitä ei avattu sen enempää. Ajatellaanko nuorempia työntekijöitä kokemattomina, jonka takia heihin on helpompaa kohdistaa väkivaltaa? Vai onko nuorempaa helpompi lytätä alaspäin? 

Asiakkaiden epäasiallisen kohtelun lisäksi sosiaalialan työpaikoilla on myös työntekijöiden keskeistä kiusaamista ja epäasiallista kohtelua. Nämä johtuvat lähinnä kiireen ja kuormittavan työn takia. Etenkin itse koen, että kun työ tuntuu raskaalta ja on kiire, niin tulee helpommin myös tiuskittua työkavereille ja työkaverit myös minulle. Syyllistyttekö joskus myös itse tähän?

Lopuksi voisin todeta, että sosiaalialan työ on kaikilla tavoin raskasta ja kuormittavaa, niin henkisesti kuin fyysisesti, mutta silti tärkeää ja merkityksellistä!

Nauttikaa työstänne ja muistakaa myös ne positiiviset asiat, mitä työ tuo mukanaan!
Sillä niitä löytyy hurjasti enemmän.

Lähteet:
Kansan uutiset. 2018. Sosiaalialan työntekijät kohtaavat väkivaltaa enemmän kuin poliisi tai vankiloissa työskentelevät. https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli
Kuntalehti. 2018. Julkisen alan  työntekijät kokevat väkivaltaa ja epäasiallista kohtelua. https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko

Lempein terveisin,
TaKo

Kulttuuri kuuluu kaikille!

Lähde: Pixabay

Olen ollut onnekkaassa asemassa, sillä vanhempani pystyivät mahdollistamaan minulle lapsena monipuoliset harrastukset. Samoin nyt aikuisena olen pystynyt tarjoamaan taidetta, kulttuuria ja harrastamismahdollisuuksia sekä itselleni, että omalle perheelleni. Oikeastaan henkilökohtaisesti voisin lähes elää taiteella ja kulttuurilla. Aloitan päiväni musiikin tahdissa, hyräilen aina, katselen ympäristössäni esiintyviä kuvia, käyn tapahtumissa, teattereissa ja konserteissa. Lisäksi harrastan mm. näyttelemistä, laulamista ja lukemista. Koska olen itse saanut niin paljon iloa elämääni monenlaisen erilaisen luovan toiminnan kautta, niin toivoisin että kaikilla olisi mahdollisuus nauttia sekä harrastaa taidetta ja kulttuuria. 

Tutkimuksissa on todettu, että aktiivinen taiteen ja kulttuurin harrastaminen auttavat terveyden ylläpidossa, tuovat mielekkyyttä elämään, ja sitä kautta pidentävät elinikää. Kulttuurin ja taiteen harrastamisesta ihminen voi saada iästä, sukupuolesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta paljon iloa, keinoja itseilmaisuun ja luovuuteen. Lisäksi toisen kanssa yhdessä tekeminen ja harrastaminen ehkäisevät yksinäisyyden tunnetta, lisäävät osallisuuden tunnetta, sekä edistävät mielenterveyttä.  

"Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liitetään myös hyvään mielenterveyteen. Aktiivinen ja vapaaehtoinen osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, sallivuutta ja vahvistaa luottamusta itseen ja elämään."  (Suomen Mielenterveyseura)

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 17.12.2018 Suosituksen taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa

– mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho linjaavat suosituksia ja toimenpiteitä maakuntien ja kuntien poliittiselle ja operatiiviselle johdolle, sekä asiaa valmisteleville virkamiehille. 

”Käytännössä suositukset tarkoittavat sitä, että maakuntien ja kuntien on ensin laadittava taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat tavoitteet. Tavoitteet pitää sisällyttää osaksi suunnittelua, toimintaa ja seurantaa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on suunnitelmallisesti varattava määräraha taide- ja kulttuuritoimintaan.”(Sosiaali- ja terveysministeriö)

Suositus on osa Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja siten edistää taiteen hyvinvointivaikutuksia. Tämä tapahtuu lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Seuraavalla videolla esitellään prosenttiperiaatteen laajenemista, sekä sen kehityshankkeiden ja ohjattujen kokeilujen monipuolisuutta. 

Esimerkkejä taiteen ja kulttuurin käytöstä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä: 

1. Taide osana elinympäristöä: Rakennushankkeen yhteydessä päätetään rakennukseen tehtävistä taidehankinnoista, esim. sairaalan julkisivuun tai yleisiin tiloihin tulevista teoksista. 
2. Ohjattu taide- ja kulttuuritoiminta; Voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelutaloon tulee tanssitaiteilija säännöllisesti järjestämään asukkaille ohjatun tanssihetken tai että yhteisötaiteilija järjestää osallistuvaa toimintaa asukkaille. 
3. Soveltavan taiteen käyttö spesifisti: Esimerkiksi lastensairaaloissa on käytetty sairaalaklovneja helpottamaan lapsen orientoitumista toimenpiteeseen. 
4. Omaehtoisen harrastamisen ja osallistumisen tukeminen; Lastenneuvola voi antaa tukea kaipaavalle perheelle kulttuurilähetteen, jota hyödyntämällä perhe voi osallistua esimerkiksi sirkukseen ja tehdä jotain erilaista, mitä perhe yleensä tekisi. Sosiaalihuolto voi antaa perheelle tai yksittäiselle asiakkaalle kulttuuripassin, jota hyödyntäen perhe tai asiakas voi osallistua kulttuuritilaisuuksiin tai omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuriin osallistumista voidaan tukea myös tarjoamalla tuki osallistumiseen saattajan tai tukihenkilön muodossa. 
5. Mahdollisuus kokea taidetta eri muodoissaan: Esimerkiksi hoitolaitoksissa vierailevat teatteriesitykset, konsertit, tanssiteokset ja taide-esitykset sekä taiteen kokeminen digitaalisten kanavien välityksellä. (Valtioneuvoston julkaisu)

Kuten videollakin kävi ilmi, kulttuurin saavutettavuuden parantamisen eteen on olemassa monia erilaisia hankkeita. Yksi niistä on lähellä sydäntäni, sillä oma kotikaupunkini Karkkila on ensimmäisten kaupunkien joukossa, joissa palvelu on otettu käyttöön. Hanke on Kulttuuria kaikille -palvelun ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen Kaikukortti, jolla pääsee ilmaiseksi moniin kulttuurikohteisiin, kuten museoihin, teattereihin, festivaaleille ja konsertteihin Kaikukortti-verkoston alueilla. 

”Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. 

Kaikukortti luo uudenlaisia kumppanuuksia ja rakenteita kulttuuri- ja sotealan välille. Kulttuuritoimijoille Kaikukortti on keino tavoittaa uusia yleisöjä ja madaltaa osallistumisen kynnyksiä. 

Sosiaali- ja terveysalalle Kaikukortti on uusi ja helppokäyttöinen työkalu esimerkiksi sosiaaliseen kuntoutukseen. Sote-työntekijä voi lähteä asiakkaan kanssa vaikkapa teatteriin (asiakkaan Kaikukortin lisäksi Kaikukortin toimintamalliin kuuluu myös yhteisön Kaikukortti).” (Kulttuuria kaikille)

Kaikukortti on mielestäni oiva esimerkki moniammatillisen yhteistyön voimasta, joka voi laajentua jopa valtakunnallisella tasolla merkittäväksi palveluksi. Rahatilanteen ollessa tiukka tai jopa olematon, ensimmäisenä leikkauslistalla on usein kulttuuriin, taiteeseen, harrastuksiin ja niin sanotusti ylimääräiseen hupiin liittyvät menoerät. Niinpä Kaikukortti, sekä muut ilmaisia elämyksiä tarjoavat palvelut ovat monelle ainoa mahdollisuus päästä nauttimaan taiteen ja kulttuurin annista. Menestyksekkäästä konseptista Kaikukortti- toimintamallilla onkin meriittinä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 13.3.2018 saavutettu Talentia ry:n vuoden 2018 ​Hyvä käytäntö-palkinto.​ 

Kuva

Tietoa Kaikukortista:

Voit saada Kaikukortin, jos

• käytät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.
• olet tiukassa rahatilanteessa etkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja.
• olet vähintään 16-vuotias.

Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja myös alle 16-vuotiaille lapsilleen tai lapsenlapsilleen silloin, kun he menevät yhdessä samaan tapahtumaan. 

Kaikukortti-alueet 1.1.2019 :

Kaikukortti käytössä:​ Espoo, Kainuun maakunta, Lappeenranta, Savonlinna ja Karkkila

Kaikukortti-kokeilu käynnissä: Oulu

Kaikukortti-kokeilua suunnitellaan vuodelle 2019 ainakin seuraavissa paikoissa: Kauniainen, Kemi, Kempele, Keski-Pohjanmaan maakunta ​ja Lohja.

Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon löytyy täältä!

Tämä on mielestäni hieno suunta, sillä itse koen, että taiteella ja kulttuurilla voidaan rikastuttaa, ja jopa parantaa monen ihmisen elämää. Omiin sosionomin opintoihini aionkin sisällyttää mahdollisimman paljon luovien menetelmien, sekä niiden terapeuttisten menetelmien opintoja, sillä uskon että luovia menetelmiä voidaan käyttää monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalla kaikkien asiakasryhmien kanssa. Kaikki eivät välitä taiteesta ja kulttuurista, mutta mahdollisuus kokea, kokeilla ja nauttia niistä kuuluu kaikille. Täältä ainakin on nousemassa sosiaalialan ammattilainen, joka aikoo asiaa edistää mahdollisimman paljon sekä asiakastyössä, että oman jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa! 

Kuva

Juuri viime viikonloppuna kävinkin oman perheeni kanssa Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, jossa lapset hihkuivat onnesta, koska museossa sai kerrankin leikkiä. Lämmin suositus siis myös Helsingin kaupunginmuseolle Senaatintorin kupeessa, johon on muuten vapaa pääsy!

Taiteellisin terveisin

-MeMi-

Taksipalvelut vuonna 2019

 kuva

Työni puolesta olen kuullut paljon kyräilyä taksiuudistuksesta. Päätin siksi lähteä selvittämään, mistä tässä nyt on kyse.

Taksipalveluiden toiminnasta ja toimimattomuudesta on saanut viime vuoden aikana seurata kiivasta uutisointia. Media on nostanut ylös toinen toistaan ikävämpiä tarinoita, joissa kriittisessä tilanteessa apua tarvitseva on jäänyt ilman taksikyytiä. Vapautunut taksilaki on tuonut mutkia matkaan niin Kela-takseissa kuin vammaispalvelulain perusteella järjestetyissä kuljetuksissakin. Kelan osalta vuoden 2019 aikana tähän kuitenkin on luvattu muutos.

Kela 

Kela korvaa taksimatkoja terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi. Vuonna 2017 korvattavia matkoja oli 3,3 miljoonaa. 1.7.2018 tuli voimaan laki liikenteen palveluista. Kela kilpailutti korvauksien piiriin kuuluvien matkojen palveluntuottajat. Tämä edellyttää asiakkaalta taksitilauksessa soittoa kyseisen palveluntuottajan tilausvälityskeskuksesta. Muilla tavoin tilatut taksit eivät kuuluu korvausten piiriin. Omavastuuosuus matkassa on korkeintaan 25 €. Kela

Kilpailutus aiheutti palveluiden rajun heikentymisen Uudellamaalla. Taksiyhtiöt eivät pystyneet vastaamaan palveluiden tarpeeseen. Tästä on seurannut, että noin prosentti matkoista kuukaudessa on jäänyt ajamatta. uutinen 

Jatkossa Kela pyrkii varmistamaan asiakkaiden asemaa tarkentamalla palvelukuvausta. Palveluntuottajan on jatkossa hankittava ja maksettava asiakkaalle korvaava taksi, jos se ei ole kyennyt järjestämään ajoissa tilattua matkaa. Tästä korvaavasta matkasta Kela ei maksa korvausta palveluntuottajalle. Samalla Kela myös edellyttää palveluntuottajan järjestävän asiakkaalle vakikuskin, mikäli siihen Kela on myöntänyt oikeuden. Uusi kilpailutus Uudenmaan alueen takseille tarjoaa sopimusta ajanjaksolle 1.4.2019–31.12.2021. kela Jääkämme siis odottamaan tietoa siitä, kuinka kilpailutus etenee ja miten se parantaa laatua tulevaisuudessa.

Uutisointia:

Hätääntyneiden taksiasiakkaiden epätoivo

Taksiuudistus ja kelan kilpailutus samaan aikaan suuri virhe

kuva kuva

Kunnan kuljetuspalvelu

Kunnalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kuljetuspalveluita silloin kun vamman tai sairauden vuoksi henkilö välttämättömästi tarvitsee niin. Kuljetukset voivat liittyä. 

• työssä käymiseen
• opiskeluun
• asioimiseen
• yhteiskunnallisen osallistumiseen
• virkistykseen
• tai muuhun sellaiseen syyhyn.

Vammaispalvelujen käsikirja

Vapautunut taksilaki ja hankintalain mukainen velvollisuus kilpailuttaa palvelu on luonut haasteita myös vammaispalvelun kuljetuspalveluun. Kela-taksien ongelmat ovat tuntuneen pitävän taksiuudistusuutisien kärkipaikaaa vaikka ongelmia on löytynyt myös vammaispalveluiden osalta.

Invaliidiliitto teki selvityksen muutoksen aiheuttamista haasteista. Vammaispalveluiden taksien osalta 88 vastaajasta 77 oli kohdannut uudistuksen jälkeen ongelmia. Isoimpinä ongelmina olivat taksin myöhästyminen tai saapumatta jättäminen. Välityskeskuksen toiminnassa ja kuljettajan osaamisessa oli myös puutteita. Selvityksen koonti on luettavissa täällä ja mielestäni siitä saa hyvän käytännön kuvan, miten taksipalveluiden heikentynyt laatu vaikuttaa suoraan vammaisen henkilön arkeen. Kun ihminen kamppailee ehkä jo muutenkin monien haasteiden kanssa elämässään, ei mielestäni ole kohtuullista vaikeuttaa perusasioita näin. 

Onko teillä tai tuttavillanne kokemuksia taksiuudistukseen liittyen? Toivottavasti aihe herättää ajatuksia ja keskustelua, kommentoikaa rohkeasti alle! 

Rauhallista sunnuntai-iltaa toivottelee KaPi

Luottamus lastensuojelun asiakkaiden ja työntekijöiden välillä

Lastensuojeluun liittyvät kommentit ovat hyvin usein negatiivisia. Ammattilaisten oletetaan olevan perheiden vihollisia, eikä osata nähdä sitä mitä heidän taustallaan oikeasti on. Lastensuojelun ammattilaisten tehtävänä on huolehtia lapsen edusta. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla olevasta "Lastensuojelun käsikirjasta" löytyy kaikki olennainen lastensuojelun tavoitteista, tehtävistä ja asiakastyöstä. Lastensuojelun käsikirja

Halusin kuitenkin kuulla alan ammattilaisten mietteitä, siitä miten perheisiin ja erityisesti lapsiin ja nuoriin luodaan luottamuksellinen asiakassuhde. Pääsin keskustelemaan asiasta Vantaan lastensuojelussa toimivan sosiaalityöntekijän kanssa sekä sosionomin kanssa, joka on toiminut pitkään sosiaaliohjaajana lastenkodissa Keravalla. Molemmista näistä naisista huokui ammatillinen osaaminen ja sitoutuminen työhön ja sitä kautta asiakkaana oleviin perheisiin.

Ensimmäisenä lähdimme käsittelemään kysymystä "Millä tavoin perheisiin luodaan luottamuksellinen asiakassuhde?".

Luottamuksellinen asiakassuhde luodaan avoimuudella ja läpinäkyvyydellä. Puhutaan asioista ja työntekijöiden näkemyksistä suoraan (esimerkiksi mitä riskejä ja suojaavia tekijöitä nähdään perheen tilanteessa), tehdään sosiaalityön prosesseja asiakkaalle näkyväksi (miten asiat etenevät, perusteet päätöksille), avoin dokumentointi (kirjataan vain se mistä on puhuttu, kirjaukset asiakkaan nähtäväksi) ja perustellaan kaikki näkemykset ja tekemiset. Kuunnellaan ja kuullaan asiakkaan näkemyksiä ja annetaan mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa, kohdataan asiakkaat arvostavasti ja yksilöllisesti, toimitaan eettisesti, pidetään omalta osalta kiinni sovituista asioista ja ollaan tukena.
 -Sosiaalityöntekijä

Vanhemmat otetaan alusta lähtien mukaan kasvatustyöhön, heidän kykyjensä mukaan. Arvostetaan sitä tietoa mitä vanhemmilla tai muilla perheenjäsenillä lapsesta on. Pidetään aktiivisesti yhteyttä ja tiedotetaan lapsen asioista. Hankalassa tilanteessa voidaan kysyä vanhemmilta apua asian ratkaisuun. Kuullaan vanhempien mielipiteet, vaikka ne poikkeaisivat lastensuojelun käytänteistä. Tarvittaessa asetetaan tiukkoja rajoja myös vanhemmille. Vanhemmille on osoitettava että olemme ammattilaisia kasvatustyössä ja toimimme lapsen edun mukaan. 
-Sosiaaliohjaaja

Seuraavaksi käsittelimme aihetta "Mitä tulisi huomioida kohdatessa lapsia ja nuoria lastensuojelun asiakkaita?".

Lapsia ja nuoria kohdatessa täytyy muistaa kertoa keitä ollaan ja mitä tehdään (valitettavan usein tämä unohtuu), sillä ei voida olettaa että esimerkiksi vanhemmat olisivat selittäneet asian lapselle tai nuorelle. On pyrittävä huomioimaan lapsen ikä- ja kehitystaso, kun puhutaan lasta koskevista asioista. Yleensä on helpompi jutella jonkin tekemisen lomassa kuin istua pöydän ääressä. On paljon erilaisia ja hyödyllisiä menetelmiä, joita voi lapsen tai nuoren kanssa hyödyntää. Voi olla myös luova ja pyytää nuorta vaikka lähettämään kolme sen hetkistä fiilistä kuvaavaa biisiä, jos tunteiden sanoittaminen on hankalaa. Olisi hyvä jos lapsia ja nuoria voisi tavata välillä myös ilman mitään erityistä asiaa, voitaisiin vain jutustella. Voi myös välillä laittaa whattsappissa viestiä, että miten nuorella menee. Tapaamisiin olisi hyvä mennä lapsilätöisesti, eikä niin, että työntekijällä on jokin asia mikä tällä tapaamisella pitää selvittää. Puhutaan niistä asioista, joista lapsi haluaa. Aina tämä ei toki ole mahdollista. Lasten tulee myös osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. Monet asiat voivat vaikuttaa lapsen käytökseen ja toimintaan, näitä asioita on tärkeä tutkia, hätäiset johtopäätökset yleensä huonoja tässäkin tapauksessa. 
-Sosiaalityöntekijä

Lapsia ja nuoria on lastensuojelun asiakkaina hyvin kirjavista syistä, joten avoin, ennakkoluuloton kohtaaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan rakentaa luottamussuhdetta. Lastensuojelun asiakkuus, etenkin sijoitus on kriisitilanne usein lapselle ja koko perheelle. Joten on huomioitava se, että esimerkiksi koulussa/päiväkodissa lapsen käytös voi hetkellisesti muuttua, voi esimerkiksi ilmetä vaikeuksia keskittyä koulussa. Joskusa lapset ja nuoret kokevat häpeää lastensuojelun asiakkuudesta ja toisinaan taas sillä voidaan retostella, testata ammattilaisena toimivan aikuisen reaktioita. Usein tätä lastensuojelun asiakkuustaustaa ei tarvitse erityisemmin korostaa lasten kanssa työskenteltäessä. Sijoitetun lapsen kohdalla kannattaa hyödyntää hyvän yhteistyön mahdollisuus sijoituspaikan kanssa. Jos työskentelee tiiviisti lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen kanssa, ja tämä nostaa jatkuvasti esiin kokemiaan epäkohtia lastensuojelun osalta, on kuunneltava tarkkaan ja tarvittaessa puututtava ottamalla yhteyttä asiaa hoitavaan lastensuojelun työntekijään. Toki on myös hyvin tavallista, että lapset purnaavat lastensuojelun toiminnasta ja kokevat heidän etunsa mukaiset toimet epäoikeudenmukaisesti. 
-Sosiaaliohjaaja

Viimeisenä asiana pohdimme työntekijöiden jaksamista kysymyksellä "Mikä auttaa työntekijöitä jaksamaan vaikeissa tilanteissa lasten kanssa?".

Työparin kanssa työskentely, tiimin ja esimiehen tuki, mahdollisuus reflektoida ja saada tarpeeksi ohjausta työntekoon, vastuun jakaminen. Vaikka toisaalta on paljon vastuuta ja mahdollisuus tehdä myös tahdonvastaisia päätöksiä, niin kaikkeen ei voida kuitenkaan vaikuttaa, sillä asiakkaat tekevät omia ratkaisuja ja heillä on siihen oikeus. Jotenkin sen hyväksyminen, että niin kauheaa kuin se onkin, niin kaikkia lapsia ei voida pelastaa/auttaa tai että meilläkin on kuitenkin vain rajoitetut mahdollisuudet auttaa. Silti ei tarvitse kyynistyä. Ollessani aikoinaan harjoittelussa ohjaajani kertoi asiakkaastaan joka oli kerran todennut, että ei se auta häntä jos työntekijä itkee tai menettää yöunensa hänen tilanteensa takia. Se oli mun mielestä aika hyvin sanottu.
-Sosiaalityöntekijä

Ehdottomasti hyvä tiimityö ja työkavereiden sekä esimiesten tuki. Työyhteisössä yhteisesti sovitut selkeät käytänteet kunkin lapsen kohdalla. Säännöllinen ryhmätyönohjaus sekä tarvittaessa yksilötyönohjaus.
-Sosiaaliohjaaja

Lähteenä käytetty THL Lastensuojelun käsikirja, sosiaalityöntekijän haastattelu, sosiaaliohjaajan haastattelu
Kuvat: pixabay.com

Lasten käytöshäiriöiden vähentäminen - apua vanhemmille

Moikka!


Luin mielenkiintoisia artikkeleja lasten käytöshäiriöistä ja kuinka näitä voidaan hoitaa tukemalla vanhempia. Aihe oli minusta mielenkiintoinen ja keskustelua herättävä. Sosionomina varmasti tulemme törmäämään työssämme käytöshäiriöisiin lapsiin, joten aihe on oleellinen myös meidän opiskelijoiden kannalta.

Käytöshäiriödiagnoosi on noin viidellä prosentilla suomalaisista lapsista.
Mikäli käytösongelmien hoitoa ei aloiteta ajoissa, se voi kehittyä kehityshäiriöksi, jonka hoitaminen taas on yhteiskunnalle erittäin kallista. Hoitamattomat käytöshäiriöt tuovat ongelmia kotiin, varhaiskasvatukseen, kouluun ja harrastuksiin. (THL 2019).Mielestäni varhaiskasvatuksessa ja koulussa näkyy entistä enemmän käytöshäiriöisiä lapsia, jotka ovat jääneet ilman tukea. Tämä taas vaikuttaa siihen, että kasvattajat sekä opettajat ovat väsyneitä, sillä lapselle ei välttämättä osata antaa oikeanlaista tukea ongelmiin. Opettajilla ja kasvattajilla onkin tärkeä rooli opettaa lapsille vuorovaikutus- ja tunnetaitoja, jonka avulla voidaan tukea ja ehkäistä käytöshäiriöitä.
Jäin kuitenkin pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Miten kasvattajia ja opettajia tuetaan? Koulutusten avulla? Onko tuki riittävää?

Lasten käytöshäiriöt vähenevät vanhempia tukemalla

Käytöshäiriöiden ehkäisyä ja niiden hoitoa on mietitty jo monien vuosien ajan. On kuitenkin  päästy siihen ajatukseen, että vanhempia tukemalla voidaan hoitaa lapsien käytöshäiriöitä. Ennen meinaan ollaan ajateltu että lapsessa on vika, kun käyttäytyy huonosti ja että lasta täytyy  auttaa ongelmissa vaikka koko perhe tarvitsee tähän tukea.




Yllätyin suuresti siitä, että THL:n tutkimuksen mukaan, noin puolella tutkimukseen osallistuneilla lapsilla käytös parani niin paljon, että diagnoosia ei enää olisi tarvittu. Vanhempien kasvatustaidolla on siis selkeästikin suuria vaikutuksia siihen, miten lapsi käyttäytyy ja oireilee. Vanhemmat väsyvät, jonka takia rankaisevat lasta ja käyttäytyvät tätä kohtaan negatiivisesti. Väsyessä lapsen käytökseen on varmasti hankalaa löytää positiiviset puolet lapsesta. Vanhempien väsymyksen takia vanhemmat joutuvat tietynlaiseen ''oravanpyörään'', joka ruokkii lapsen negatiivista käytöstä.


Vanhemmuutta tukevissa ryhmissä opeteltiin käytännön kasvatustaitoja ja tuettiin vanhemmuutta.
Ryhmät kuulostavat mielestäni toimivalta menetelmältä ja niiden kautta vanhemmat saavat toisiltaan vertaistukea ja vinkkejä.

On myös taloudellisesti viisaampaa hoitaa käytösongelmia, sillä kustannukset kasvavat huomattavasti, mikäli lapsi sijoitetaan tai hän pääsee lastenpsykiatriselle osastolle. (YLE 2015)
Hoitamattomat käytöshäiriöt myös voivat johtaa rikollisuuteen.

Tiedän itse monia käytöshäiriöisiä lapsia, ja koen vaikeaksi toimia näiden kanssa hankalissa tilanteissa. Tuntuu että keinot loppuvat ja itsekin työntekijänä väsyy helposti. Vanhemmat tarvitsevat entistä enemmän apua lasten kasvatuksessa.
Koetteko että käytöshäiriöt ovat lisääntyneet? Vai diagnosoidaanko näitä nykyään liian herkästi?


Lähteet:
THL.2019. Lasten käytösongelmia voidaan hoitaa.
https://thl.fi/fi/-/lasten-kaytosongelmia-voidaan-hoitaa-vanhemmuutta-tukevista-ryhmista-iso-apu
YLE. 2015. Lasten käytöshäiriöt vähenevät vanhempia tukemalla.
https://yle.fi/uutiset/3-8309162

Kun lapsen mieli särkyy!

"Mielenterveys on lapsillekin tärkeä voimavara. Se auttaa selviämään iänmukaisista haasteista, olemaan myönteisessä vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja hyväksymään oman itsensä." 

 (THL 2018)

Lähde: Pixabay

 "Jokaisella lapsella ja perheellä on myös voimavaroja ja selviytymiskeinoja, jotka suojaavat  mielenterveyttä ja auttavat ongelmista ja häiriöistä selviytymisessä." (THL 2018.)

Me aikuiset pidämme huolta lasten hyvinvoinnista, heidän hyvästä kasvustaan ja kehityksestään. Aina kaikki ei mene kuitenkaan kuten me toivoisimme,  ja lisäksi ulkopuoliset tekijät vaikuttavat suuresti elämäämme. Joskus elämä voi suistaa myös pienen mielen raiteiltaan. Mitä me aikuiset; vanhemmat, läheiset, ammattilaiset tai ihan vaan ohikulkijat voisimme tehdä,  jos havaitsemme, että jollakin lapsella on hätä, haasteita tai mieli maassa pidemmän aikaa?

Lasten mielenterveyshäiriöt eivät yleensä johdu mistään yksittäisestä asiasta, vaan ovat monen tekijän summa. Jokainen lapsi on yksilö, jonka kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat oman persoonan lisäksi erilaiset ihmissuhteet perheen, sekä esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun ympäristöissä. 

Viime vuosina lasten mielenterveysongelmat ovat saaneet palstatilaa, koska suunta on vaikuttanut olevan lisääntymään päin. THL:n mukaan näin ei kuitenkaan ole voitu tutkitusti todistaa, mutta lasten hoitoon ohjautumisen on todettu lisääntyneen. Varmasti ei siis voida sanoa ovatko lasten mielenterveysongelmat lisääntyneet, vai ovatko tietoisuus asiasta ja tarve saada "jokin" diagnoosi lisänneet hoitoon hakeutumista? 

Yleisimpiä syitä hoitoon hakeutumiseen suomalaisilla lapsilla ovat:

• aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD 
• käytöshäiriöt
• ahdistuneisuushäiriöt
• autismin kirjon häiriöt
• sosiaalisen vuorovaikutuksen häiriöt
• masennus
• traumaperäinen stressihäiriö
• pakko-oireet
• syömishäiriöt (THL 2018)

Mikäli havaitset lapsella huolestuttavaa käytöstä tai oireita, jotka herättävät huolta, niin miten silloin voisi toimia? 

Sekä läheisen, että ammattilaisen huoli on aina aiheellista jakaa. On lapsi sitten oma tai toisen, niin toisen lapsen tuntevan aikuisen kanssa keskustelu on hyvä lähtökohta alkaa kartoittamaan omia ja muiden havaintoja asiasta, sekä miettimään huolta herättäviä aiheita. Toinen mielipide on aina hyvä saada, ja huolen jakaminen usein helpottaa omaakin oloa. 
Myös lasta tulisi kuulla ja puhuttaa asiasta rauhallisesti ja syyllistämättä, sekä aidosti kuulla hänen ajatuksensa ja omat tunteensa asiasta, ikä huomioonottaen. Mikäli huoli on sellainen, että uskot lapsen tarvitsevan apua, niin lapsen olisi hyvä kuulla asiasta ja tietää, että olet hänen puolellaan ja haluat auttaa. (Mielenterveystalo)


Apua ja tukea saa paikallisesta terveyskeskuksesta, äitiys- ja lastenneuvolasta, perheneuvolasta, varhaiskasvatuksen henkilökunnalta, sekä koulupuolella oppilashuollon palveluista, joihin kuuluvat kouluterveydenhoitaja, kuraattori, sekä psykologin palvelut. Erityistarpeisiin puolestaan vastaavat Lasten- ja Nuortenpsykiatrian poliklinikat. Myös kolmannen sektorin järjestöt tarjoavat monipuolisesti apua. Esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) sivuilta saa hyvin lisätietoa auttavista tahoista, sekä konsultaatioapua puhelimitse ja netin kautta erilaisiin perheen kriisitilanteisiin. 

Kun huoli herää, niin tärkeintä on olla ohittamatta asiaa. Joskus pelkkä kysymys: "Mitä sinulle kuuluu?" -  voi olla se ratkaiseva lause, jonka avulla lapsi saa tilaisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi, sekä tilaisuuden purkaa tuntojaan tai pahaa oloaan. Tulevana sosiaalialan ja toivottavasti myös varhaiskasvatuksen ammattilaisena tämä on minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia. Toivoisinkin, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus sellaiseen turvalliseen aikuiskontaktiin, jossa hänen olisi helppo puhua ja purkaa omia ajatuksiaan, ja että jokainen lapsi tulisi aidosti kohdatuksi joka ikinen päivä. Tämä ei varmastikaan ole helppo tavoite, mutta ainakin vielä tällaisen positiivisen, innokkaan ja  idealistisen opiskelijan ajatusmaailmassa tämä ajatus on lähellä sydäntä, ja tärkeä tavoite omassa tulevassa työssä toimimisen kannalta. 


Jokaisella on oikeus voida hyvin. Mitä sinulle kuuluu? 

-MeMi-

Lisätietoja aiheesta: 

• Suosittelen lämpimästi tutustumaan Mielenterveystalon sivuihin, joista löytyy paljon tietoa ja käytännön ohjeita lapsille, vanhemmille, sekä ammattilaisten käyttöön. Tästä linkistä pääsee suoraan sivulle: Kun lapseni oireilee, jossa on hyvä listaus lapsen mahdollisista oireista.

• Suomen Mielenterveysseuralla on myös hyvät ohjeet merkeistä, joista voi tunnistaa lapsen tarpeen ammattiapuun. 

• Ihana Suomen Mielenterveysseuran Hyvinvoinnin hyrrä julisteena: https://www.mielenterveysseura.fi/sites/default/files/materials_files/hyrra_0.pdf

Massii, cashii, fyrkkaa... Raha ja Nuoret

kuva

Eipä niistä raha-asioista paljoa puhuta. Paljonko kenelläkin on vai onko. Ja riittääkö se vai on riittämättä. Lainataan frendeiltä tai otetaan pikavippiä. Ehkä annetaan lainaa ite. Mitenkä paljon pitäisi tienata kuussa, että rahat riittäisi hyvin elämiseen? ..ettei tarvis stressata. Ja mitä ne sähkölaskut oikeen maksaa tai netti? Ja onko oikeesti varaa tehdä ruokaa himassa vai pääseekö halvemmalla jos käy mäkkärissä. 🙈🙉🙊

Raha ja talous on meille aika tabu. Jotain mystistä, mistä puhutaan kierrellen ja kaarrellen ilman konkretiaa. Opettajien talousosaamista käsittelevän tuoreen tutkimuksen mukaan  alle kolmannes opettajista on sitä mieltä, että koulu turvaa riittävät taloustaidot nuorille. 

Prosentteja edellä mainitusta tutkimuksesta: 

76% ammatillisen koulutuksesta opettajista ovat huolissaan nuorten taloustaidoista 

20% nuorista kokee saavansa riittävän talousosaamisen koulusta 

90% nuorista ajattelee, että koulussa pitäisi opettaa taloustaitoja 

76 % opettajista ajattelee, että taloustaitojen opettamisen tulisi olla pakollista. 

Kysyttäessä, kuinka hyvin koulu opettaa taloustaitoja, nuorista amislaisista 57% ja lukiolaisilta 41% on vastannut välttävästi. (TAT & T-Media Kun koulu loppuu – nuorten tulevaisuusraportti 2018) 

Nuorten asunnottomuus on viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan ikävä kyllä kasvussa. Taloudenhallinnantaidot nousevat pinnalle myös sen myötä: Linkki 

Olli Rehn nosti huolen esille kesällä: Linkki 

Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin toimitusjohtaja Olli Tarkkanen loppuvuodesta: Linkki

 kuva

"Mitä kaupasta kannattaa ostaa jos haluu et rahat riittää koko kuukauden?"

Mitä me, ketkä nuorten parissa työskentelemme, voitaisiin tehdä? Itse ajattelen, että aiheen nostaminen esille ja siitä puhuminen on ensimmäinen askel. Jos rahasta keskusteleminen on helpompaa ja arkisempaa, uskon, että nuoretkin uskaltavat nostaa kysymyksiään siihen liittyen esille. 

Noh, se on selvä, että työmaata riittää. Monet eri työympäristöt tarjoavat sosionomeille mahdollisuuden käydä näitä keskusteluita.  Alla käytännön työkaluja niin sosionomeille kuin muillekin aiheen kanssa työskenteleville. Jos sulla on hyviä vinkkejä talousasioiden käsittelemiseen niin jaathan meille sen kommenttiboksin kautta! Myös kokemuksia ja ajatuksia aiheeseen liittyen olisi kiinnostava kuulla!

Vinkkilista

-Tehtäväkirja. Lopussa hyödyllinen sanastolista! https://muntalous.fi/wp-content/uploads/2017/11/Puhu-rahasta-teht%C3%A4v%C3%A4kirja-verkkoversio.pdf  

-Sikavippi sivusto pikavipeistä keskustelun tueksi https://www.takuusaatio.fi/itseapu/sikavippi

-Mitä eläminen maksaa? Esimerkkikulut esiteltynä sekä mahdollisuus tulostaa oma pohja talouden suunnittelua varten. https://www.takuusaatio.fi/itseapu/mita-elaminen-maksaa

-Ryhmänohjajaajan opas https://www.takuusaatio.fi/sites/default/files/ryhmaanohjaajan_opas_web.pdf 

-Marttojen vinkit https://www.martat.fi/marttakoulu/omat-rahat/

-Sähköinen palvelu talouden hallintaan  https://penno.fi/home 

-Arjen ruokaostosten suunnitteluun ja hallintaan. Esimerkiksi paljonko maksaa itsetehty makaroonilaatikko vs valmislaatikko. https://www.foodie.fi/