Kulttuuri kuuluu kaikille!

Lähde: Pixabay

Olen ollut onnekkaassa asemassa, sillä vanhempani pystyivät mahdollistamaan minulle lapsena monipuoliset harrastukset. Samoin nyt aikuisena olen pystynyt tarjoamaan taidetta, kulttuuria ja harrastamismahdollisuuksia sekä itselleni, että omalle perheelleni. Oikeastaan henkilökohtaisesti voisin lähes elää taiteella ja kulttuurilla. Aloitan päiväni musiikin tahdissa, hyräilen aina, katselen ympäristössäni esiintyviä kuvia, käyn tapahtumissa, teattereissa ja konserteissa. Lisäksi harrastan mm. näyttelemistä, laulamista ja lukemista. Koska olen itse saanut niin paljon iloa elämääni monenlaisen erilaisen luovan toiminnan kautta, niin toivoisin että kaikilla olisi mahdollisuus nauttia sekä harrastaa taidetta ja kulttuuria. 

Tutkimuksissa on todettu, että aktiivinen taiteen ja kulttuurin harrastaminen auttavat terveyden ylläpidossa, tuovat mielekkyyttä elämään, ja sitä kautta pidentävät elinikää. Kulttuurin ja taiteen harrastamisesta ihminen voi saada iästä, sukupuolesta tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan riippumatta paljon iloa, keinoja itseilmaisuun ja luovuuteen. Lisäksi toisen kanssa yhdessä tekeminen ja harrastaminen ehkäisevät yksinäisyyden tunnetta, lisäävät osallisuuden tunnetta, sekä edistävät mielenterveyttä.  

"Sosiaalinen osallistuminen ja kulttuurin harrastaminen liitetään myös hyvään mielenterveyteen. Aktiivinen ja vapaaehtoinen osallistuminen kulttuuritoimintaan lisää muun muassa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, sallivuutta ja vahvistaa luottamusta itseen ja elämään."  (Suomen Mielenterveyseura)

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi 17.12.2018 Suosituksen taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa

– mukaan lukien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jossa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho linjaavat suosituksia ja toimenpiteitä maakuntien ja kuntien poliittiselle ja operatiiviselle johdolle, sekä asiaa valmisteleville virkamiehille. 

”Käytännössä suositukset tarkoittavat sitä, että maakuntien ja kuntien on ensin laadittava taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta koskevat tavoitteet. Tavoitteet pitää sisällyttää osaksi suunnittelua, toimintaa ja seurantaa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on suunnitelmallisesti varattava määräraha taide- ja kulttuuritoimintaan.”(Sosiaali- ja terveysministeriö)

Suositus on osa Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta ja siten edistää taiteen hyvinvointivaikutuksia. Tämä tapahtuu lisäämällä eri taiteenalojen ja kulttuuripalvelujen tarjontaa sekä käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Seuraavalla videolla esitellään prosenttiperiaatteen laajenemista, sekä sen kehityshankkeiden ja ohjattujen kokeilujen monipuolisuutta. 

Esimerkkejä taiteen ja kulttuurin käytöstä osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä: 

1. Taide osana elinympäristöä: Rakennushankkeen yhteydessä päätetään rakennukseen tehtävistä taidehankinnoista, esim. sairaalan julkisivuun tai yleisiin tiloihin tulevista teoksista. 
2. Ohjattu taide- ja kulttuuritoiminta; Voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelutaloon tulee tanssitaiteilija säännöllisesti järjestämään asukkaille ohjatun tanssihetken tai että yhteisötaiteilija järjestää osallistuvaa toimintaa asukkaille. 
3. Soveltavan taiteen käyttö spesifisti: Esimerkiksi lastensairaaloissa on käytetty sairaalaklovneja helpottamaan lapsen orientoitumista toimenpiteeseen. 
4. Omaehtoisen harrastamisen ja osallistumisen tukeminen; Lastenneuvola voi antaa tukea kaipaavalle perheelle kulttuurilähetteen, jota hyödyntämällä perhe voi osallistua esimerkiksi sirkukseen ja tehdä jotain erilaista, mitä perhe yleensä tekisi. Sosiaalihuolto voi antaa perheelle tai yksittäiselle asiakkaalle kulttuuripassin, jota hyödyntäen perhe tai asiakas voi osallistua kulttuuritilaisuuksiin tai omaehtoiseen harrastamiseen. Kulttuuriin osallistumista voidaan tukea myös tarjoamalla tuki osallistumiseen saattajan tai tukihenkilön muodossa. 
5. Mahdollisuus kokea taidetta eri muodoissaan: Esimerkiksi hoitolaitoksissa vierailevat teatteriesitykset, konsertit, tanssiteokset ja taide-esitykset sekä taiteen kokeminen digitaalisten kanavien välityksellä. (Valtioneuvoston julkaisu)

Kuten videollakin kävi ilmi, kulttuurin saavutettavuuden parantamisen eteen on olemassa monia erilaisia hankkeita. Yksi niistä on lähellä sydäntäni, sillä oma kotikaupunkini Karkkila on ensimmäisten kaupunkien joukossa, joissa palvelu on otettu käyttöön. Hanke on Kulttuuria kaikille -palvelun ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteinen Kaikukortti, jolla pääsee ilmaiseksi moniin kulttuurikohteisiin, kuten museoihin, teattereihin, festivaaleille ja konsertteihin Kaikukortti-verkoston alueilla. 

”Kaikukortin tavoitteena on parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien nuorten, aikuisten ja perheiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Tavoitteena on edistää kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. 

Kaikukortti luo uudenlaisia kumppanuuksia ja rakenteita kulttuuri- ja sotealan välille. Kulttuuritoimijoille Kaikukortti on keino tavoittaa uusia yleisöjä ja madaltaa osallistumisen kynnyksiä. 

Sosiaali- ja terveysalalle Kaikukortti on uusi ja helppokäyttöinen työkalu esimerkiksi sosiaaliseen kuntoutukseen. Sote-työntekijä voi lähteä asiakkaan kanssa vaikkapa teatteriin (asiakkaan Kaikukortin lisäksi Kaikukortin toimintamalliin kuuluu myös yhteisön Kaikukortti).” (Kulttuuria kaikille)

Kaikukortti on mielestäni oiva esimerkki moniammatillisen yhteistyön voimasta, joka voi laajentua jopa valtakunnallisella tasolla merkittäväksi palveluksi. Rahatilanteen ollessa tiukka tai jopa olematon, ensimmäisenä leikkauslistalla on usein kulttuuriin, taiteeseen, harrastuksiin ja niin sanotusti ylimääräiseen hupiin liittyvät menoerät. Niinpä Kaikukortti, sekä muut ilmaisia elämyksiä tarjoavat palvelut ovat monelle ainoa mahdollisuus päästä nauttimaan taiteen ja kulttuurin annista. Menestyksekkäästä konseptista Kaikukortti- toimintamallilla onkin meriittinä Sosiaalialan asiantuntijapäivillä 13.3.2018 saavutettu Talentia ry:n vuoden 2018 ​Hyvä käytäntö-palkinto.​ 

Kuva

Tietoa Kaikukortista:

Voit saada Kaikukortin, jos

• käytät asiakkaana palveluita sellaiselta sosiaali- ja terveysalan toimijalta, joka on mukana Kaikukortti-toiminnassa.
• olet tiukassa rahatilanteessa etkä voi siitä syystä hankkia pääsylippuja tai kurssipaikkoja.
• olet vähintään 16-vuotias.

Kaikukortin haltija voi hankkia maksuttomia pääsylippuja myös alle 16-vuotiaille lapsilleen tai lapsenlapsilleen silloin, kun he menevät yhdessä samaan tapahtumaan. 

Kaikukortti-alueet 1.1.2019 :

Kaikukortti käytössä:​ Espoo, Kainuun maakunta, Lappeenranta, Savonlinna ja Karkkila

Kaikukortti-kokeilu käynnissä: Oulu

Kaikukortti-kokeilua suunnitellaan vuodelle 2019 ainakin seuraavissa paikoissa: Kauniainen, Kemi, Kempele, Keski-Pohjanmaan maakunta ​ja Lohja.

Opas Kaikukortin kokeiluun ja käyttöönottoon löytyy täältä!

Tämä on mielestäni hieno suunta, sillä itse koen, että taiteella ja kulttuurilla voidaan rikastuttaa, ja jopa parantaa monen ihmisen elämää. Omiin sosionomin opintoihini aionkin sisällyttää mahdollisimman paljon luovien menetelmien, sekä niiden terapeuttisten menetelmien opintoja, sillä uskon että luovia menetelmiä voidaan käyttää monipuolisesti sosiaali- ja terveysalalla kaikkien asiakasryhmien kanssa. Kaikki eivät välitä taiteesta ja kulttuurista, mutta mahdollisuus kokea, kokeilla ja nauttia niistä kuuluu kaikille. Täältä ainakin on nousemassa sosiaalialan ammattilainen, joka aikoo asiaa edistää mahdollisimman paljon sekä asiakastyössä, että oman jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa! 

Kuva

Juuri viime viikonloppuna kävinkin oman perheeni kanssa Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupungissa, jossa lapset hihkuivat onnesta, koska museossa sai kerrankin leikkiä. Lämmin suositus siis myös Helsingin kaupunginmuseolle Senaatintorin kupeessa, johon on muuten vapaa pääsy!

Taiteellisin terveisin

-MeMi-