Heippa!
Päätin kirjoittaa paljon puhuttaneesta ja mietityttäneestä aiheesta sosiaalialalla.
Kysymyksiä ja epätietoisuutta aiheeseen liittyen on paljon.
Mihin suuntaan varhaiskasvatus on menossa? Minkälaisia muutoksia on tulossa ja miksi?
Ensimmäiseksi, avaan aihetta kertomalla siitä, mitä tulevaisuudessa on tapahtumassa. Uusi varhaiskasvatuslaki astui voimaan 1.9.2018, joka toi paljon muutoksia varhaiskasvatukseen. (Opetus ja kulttuuriministeriö 2018).
Uusi laki toi tullessaan merkittäviä muutoksia mm. varhaiskasvatuksen henkilöstöön.
Niin kuin monet ovat saattaneet jo lukea, tulevaisuudessa valmistuneet sosionomit tulevat työskentelemään varhaiskasvatuksen sosionomi -nimikkeellä, eikä varhaiskasvatuksen opettajana, niin kuin aikaisemmin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jatkossa sosionomi ei voi työskennellä päiväkodissa pätevänä varhaiskasvatuksen opettajana, vaan tähän tarvitaan yliopistollinen koulutus. Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva ei kuitenkaan ole vielä selkiintynyt, eikä täten tiedetä, miten eriytyvät työtehtävät varhaiskasvatuksen opettajalla ja varhaiskasvatuksen sosionomilla tulee olemaan.
Aihe on synnyttänyt paljon kriittistä keskustelua ammattilaisten, opiskelijoiden kuin hallituksenkin joukossa. Onko uudistus oikeasti järkevä ja toimiva?
Uudistukseen on kuitenkin vielä aikaa ja vasta vuoden 2023 jälkeen valmistuneet eivät voi enää toimia varhaiskasvatuksen opettajina.
Opiskelijat ovat epävarmoja siitä, kannattaako varhaiskasvatuksen opintoja ottaa, jos jatkossa ei kuitenkaan välttämättä voisi toimia pätevänä, vaikka pätevyyden tehtävään olisi saanut. Vaikka olisi pätevä varhaiskasvatuksen opettaja, voi olla että tulevaisuudessa pula on suuri ja sosionomeja koitetaan palkata varhaiskasvatuksen sosionomeiksi. Uudistus mietityttää ja vähentää suurella kädellä sosionomien erikoistumista varhaiskasvatukseen.
Olen kuitenkin päättänyt suorittaa lto-pätevyyden, sillä tällä hetkellä toimin varhaiskasvatuksen opettajan tehtävissä päiväkodissa. Uudistus pohdituttaa melkoisesti ja miten oman työpaikan sitten käy. Työpaikallani toimii yhdeksän varhaiskasvatuksen opettajaa, joista vain kaksi on yliopiston käyneitä. Koen kuitenkin, että päiväkodissamme toteutetaan laadukasta varhaiskasvatusta.
Lain tullessa voimaan, saavat kuitenkin opettajat pitää kelpoisuutensa eli vakituisten työntekijöiden ''paikka on turvattu''. Myös opiskelijat, jotka valmistuvat ennen vuotta 2023 saavat vielä varhaiskasvatuksen opettajan sekä varhaiskasvatuksen sosionomin pätevyyden. Tästä kyllä olen itse tyytyväinen, sillä vielä on monta vuotta aikaa hankkia pätevyys jos tämän itselleen haluaa.
Lähdin pohtimaan aihetta monesta eri näkökulmasta, toisaalta näin myös positiivisena moniammatillisuuden, johon lain myötä panostetaan entistä enemmän. Ihmettelen kuitenkin, miksi sosionomi ei tulevaisuudessa voi enää kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajaksi, sillä itse en ole kuullut tai nähnyt mitään ongelmia sosionomien pätevyydessä. Mikä tekee sosionomeista yhtäkkiä epäpäteviä työtehtäviin? Mietin myös, miksi toiselta viedään pätevyys ja toinen saa pitää sen?
Aihe on todella ajankohtainen ja kiinnostava, joten toivottavasti saisin lisää ajatuksia ja näkökulmia myös muilta opiskelijoilta kuin työntekijöiltä aiheeseen. Mitä mieltä olette, koetteko että uudistuksesta tulee hyvä ja toimiva? Mitä seikkoja mielestänne ei ole ajateltu täysin loppuun asti?
Miettivin terveisin
TaKo
Lähteet:
https://next.xamk.fi/nakokulma/sosionomi-varhaiskasvatuksessa-varhaiskasvatuksen-sosionomi/
https://minedu.fi/uusivarhaiskasvatuslaki
Hei ja kiitos mielenkiintoisesta ja erittäin ajankohtaisesta blogikirjoituksesta! Jäin pohtimaan, mihin pohjautuu väite, että sosionomien erikoistuminen varhaiskasvatukseen vähenisi lakimuutoksen myötä vai onko se oma ajatuksesi tulevasta? Itse näen asian juuri päinvastoin. Lakiuudistuksen myötähän varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne tulee muuttumaan nykyisestä niin, että esimerkiksi päiväkodeissa on korkeakoulutettua (varhaiskasvatuksen sosionomit + opettajat) henkilökuntaa enemmän verrattuna aikaan ennen lakiuudistusta ja sen sijaan lastenhoitajia (lähihoitajia) aiempaa vähemmän (Varhaiskasvatuslaki 2018). Uskon, että tämä uudistus kannustaa jo varhaiskasvatuksen parissa toimivia toisen asteen tutkinnon omaavia nimenomaan hakeutumaan opiskelemaan korkeakoulututkintoa (varhaiskasvatuksen sosionomi), koska tulevaisuudessa heille on myös aiempaa enemmän työtä tarjolla ja lastenhoitajille sen sijaan vähemmän. -katieh
VastaaPoistaMoikka! Kiitos hyvästä mielipiteestäsi. Unohdin tosiaan laittaa lähteen väittämälle. Aiheesta oli paljon keskusteluja, jossa pohdittiin sitä, että haluaako niin moni sosionomi jatkossa enää varhaiskasvatukseen töihin, sen takia että niin sanotusti heidän pätevyys opettajuuteen on lähtenyt -> eriarvoisuus. Tätähän ei vielä tiedetä, että minkälaisia tehtäviä tulevaisuudessa sosionomilla tulee varhaiskasvatuksessa olemaan, joten sen näkee vasta sitten. Mutta hyvää näkökulmaa toit esille! Totta, että jatkossa korkeakoulutettua henkilökuntaa on enemmän, jonka koen itse myös tosi tärkeäksi asiaksi.
VastaaPoista- TaKo
Hei!
VastaaPoistaOlen seurannut mielenkiinnolla teidän blogianne liittyen sosionomin tulevaisuuteen varhaiskasvatuksessa. Minä olen tällä hetkellä juuri sellainen toisen asteen käynyt lastenhoitaja ja olen aloittanut viime elokuussa sosionomin opiskelut.
Tutustuin valmistuneeseen tiekarttaan viime syksynä ja huolestuin, kuinka paljon lastenhoitajia tullaan vähentämään tulevaisuudessa uuden henkilöstörakenteen myötä lapsiryhmissä. Tosin käsittääkseni kaikkien nykyisten työntekijöiden työpaikat ovat turvattuja ja muutokset henkilöstörakenteessa tapahtuvat luonnollisen poistuman eli eläköitymisen kautta. Uuden lain myötä lapsiryhmissä henkilöstösuhteet ovat 1+1+1 eli 1 varhaiskasvatuksen opettaja, 1 varhaiskasvatuksen sosionomi ja 1 varhaiskasvatuksen lastenhoitaja. Olemme pohtineet millainen tulee olemaan sosionomin tehtävänkuva tulevaisuudessa lapsiryhmässä? Tekeekö hän enemmän perheisiin kohdistuvaa työtä vai onko tehtävät samanlaisia kuin varhaiskasvatuksen opettajallakin? Olen henkilökohtaisesti valinnut opintoihin varhaiskasvatuksen kursseja ja tavoitteena on saada varhaiskasvatuksen lastentarhanopettajan pätevyys ennen siirtymäkauden loppumista.
Lähdin jatkamaan opintojani, koska lastenhoitajien tehtävänkuvia muutettiin, emmekä tee enää kaikkia samoja tehtäviä kuin aikaisemmin. Minne on kadonnut vuosikymmenien osaaminen aivan yhtäkkiä? Opiskelen monimuoto opiskeluna sosionomiksi täyden työpäivän rinnalla ja täytyy sanoa, että vapaa-ajan ongelmia ei ole ollut viime syksyn jälkeen. Olen saanut opintojen myötä päivitettyä ammattiin liittyvät tiedot ajan tasalle sekä uutta puhtia omaan työhöni. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Ansku
Hei Ansku! Kiitos viestistäsi.
VastaaPoistaMekin pohdimme juuri samoja kysymyksiä liittyen varhaiskasvatuksen sosionomin työnkuvaan tulevaisuudessa. Talentian sivuilta löytyy tieto: "varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuvassa näkyisi etenkin sosionomitutkinnon tuottama moniammatillisen yhteistyön sekä varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön toteuttaminen, perheiden palveluohjaus sekä perheiden kasvatusyhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. " (https://www.talentia.fi/talentia/talentian-tavoitteet/talentia-vaikuttaa-varhaiskasvatuksessa/varhaiskasvatuslain-kelpoisuuksia-ja-henkilostorakennetta-koskevat-saannokset-sosionomien-osalta/)
Käytännön työssä varmasti vasta selviää, että miten työnjako jakautuu ja mitä työ oikeasti tulee sisältämään. Voisin kuvitella, että perushoitotyön ohessa seurataan lapsen ja koko perheen tarpeita sosiaalialan palveluiden kohdentamiseksi, ja esimerkiksi kynnys perhetyön vastaanottamiseksi madaltuisi sosiaalialan osaajien läsnäolon myötä. Tätä kehitystä seuraamme kyllä mielenkiinnolla myös.
Vahvan lastenhoidollisen osaamisen "pois heittäminen" kyllä huolettaa, sillä varmasti on paljon todella ammattitaitoisia ja kokeneita lastenhoitajia, joita tämä henkilöstörakenteen ja koulutuksen tason nousu huolettaa. Kärsiikö aito ja lämmin aikuisen läsnäolo ja hellä hoiva, jos tulevaisuudessa hoito on entistä enemmän jatkuvaa lapsen ja perheen arviointia, tarpeiden kartoitusta ja pedagogisesti perusteltua kehittävää toimintaa, jonka toteuttamiseksi tarvitaan korkeasti koulutettuja ammattilaisia suunnittelemaan ja kirjaamaan lapsen jokainen liike? Vai tuoko se hyvän hoidon lisäksi lisää ammattitaitoa ja resurssia varhaiskasvatuksen vaativaan arkeen, ja osaltaan lisää ennaltaehkäisevää sosiaalityötä ja helpottaa perheiden varhaista avun saantia?
Allekirjoittanut on myös suuntaamassa lähihoitajan ammatista kohti sosionomin tutkintoa, ja varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyttä työn ohessa, joten kovin tutulta kuulostaa meno ja meininki. =) Ihana kuulla, että on ollut innostavaa! Tsemppiä meille kaikille opiskeluun ja ihanaa kevään odotusta sinne!
Terkuin MeMi